7. Kuudes viikko

12.-18.12.2011

Tuisku täytti jo 15 viikkoa, aika menee ihan liian nopeasti! Jälleen voi ylpeä omistaja kertoa vain ja ainoastaan koiran edistysaskeleista. Harjaamisessa ja kynsien leikkuussa on päästy kerrallaan aina pidemmälle, eli Tuiskulla on enemmän kärsivällisyyttä olla huollettavana. Edelleen puruluu on hyvä apuväline harjauksen yhteydessä harhauttamaan Tuiskun huomiota pois harjasta. Yksinoloa pidennettiin kolmeen tuntiin, eikä poika ole edelleenkään tehnyt tuhoja tai tarpeitaan sisälle yksin jäätyään.

Vanhoja käskyjä on edelleen vahvistettu, ja istu-käsky onnistuu nyt täysin ilman käsimerkkiä. Täällä-käsky on ollut varsinainen menestys tai oikeastaan taikasana, mikä lähinnä kai oli tarkoituskin. Aina sanan kuullessaan Tuisku tulee luokse välittömästi. Ulkona täällä-käskyä on alettu liittämään ohitustilanteisiin. Mitä kauempana ärsyke (jalankulkija, pyöräilijä) menee, sitä todennäköisimmin saan pidettyä Tuiskun huomion itselläni. Jos joku jalkakäytävällä menee läheltä ohi, on varminta käskeä Tuisku istumaan ja koittaa saada se pysymään siinä, kun ohikulkija on mennyt menojaan. Toisinaan tämä onnistuu hyvin, toisinaan taas ei, eli ohitustilanteita tullaan harjoittelemaan vielä pitkään. Ärsyttävintä on se, että suurin osa ihmisistä pysähtyy juttelemaan ja kyselemään koirasta, jolloin itse harjoitus keskeytyy ja epäonnistuu. Toivottavasti näistä ei Tuiskulle tule sellaista mielikuvaa, että yleensä vastaantulijoita kuuluu tervehtiä.

Uusina juttuina tällä viikolla aloitettiin sekä seiso-käsky että paikka-käsky, koska mahdollisesti niitä voi jossain vaiheessa tarvia yhtäaikaakin ja toisaalta kummankin harjoittelu vie varmasti pitkän aikaa. Hyvin Tuisku alkoi hoksaamaan idean kummassakin, mutta näitä harjoitellaan vielä pitkään ja maltilla. Myös mahdollisia näyttelyitä silmällä pitäen aloitettiin treenaamaan juoksutusta parkkipaikalla aina tilaisuuden tullen, sekä suoraan että hieman kaarevilla urilla. Myös tässä riittää tekemistä, kun Tuiskulla on koikkaloikka-pomppu-tyyli aina toisinaan ;)

Keskiviikkona pidettiin taas pentutapaaminen Viiman kanssa. Viima oli kasvanut Tuiskun kiinni, ja nyt niiden erilainen rakenne tuli esiin vielä enemmän. Tuisku on jotenkin pieniluisemman oloinen ja sirompi sekä karvaltaan köykäisempi. Viimalla kun on todella muhkea turkki! Pentujen leikkituokio meni jälleen todella hyvin, mitä nyt muutamat vauhtipissat piti lattialta puhdistaa :) Tällä viikolla piti käydä apteekista hakemassa myös Epi-Otic -korvanpuhdistusainetta, kun tuo harmaa korva alkoi uhkaavasti likaantua ja vähän punoittikin. Kokeillaan nyt ensin tätä puhdistusta, ettei äityisi tulehdukseksi asti. Paperin ja pumpulipuikon avulla puhdistus sujui aivan kohtalaisesti mutta joudutaan varmaan toistamaan uudelleen.

Perjantaina lähdettiin Pohjanmaalle kolmeksi viikoksi joululomalle. Menomatkalla käytiin katsomassa tutun hevosia, ja Tuisku piti jälleen niihin mielellään etäisyyttä. Kanit sen sijaan tallissa kiinnostivat huomattavasti enemmän ja etenkin niiden syömä kuiva heinä! Viikonloppu Pohjanmaalla sujui entiseen onnistuneeseen tapaansa, ja uskalsimme viimein pitää kissoja ja Tuiskua yhtäaikaa irti - erittäin valvotusti tosin. Täällä-käskystä oli taas hyötyä, kun Tuisku piti nopeasti saada kissan luota pois. Tuisku myös pääsi nyt ensimmäistä kertaa meillä ollessaan vapaaksi, kun tuli tilaisuus käyttää aidattua peltoa. Voi sitä riemua, kun Tuisku sai juosta pallon perässä niin paljon kuin halusi! Tämä pitää ottaa tavaksi useamminkin.