15.-21.10.2012
Maanantaiaamu oli ensimmäinen pakkasaamu. Lampaat olivat valtavilla villaturkeillaan hyvin pärjänneet kuitenkin yön ulkona. Meidän matkamme kävi jälleen Pohjanmaalta takaisin Savoon, ja kyytiläisiksi otimme kaksi kissanpentua, Mallan ja Nipsun, joille oli uusi koti tiedossa Kuopiosta. Tuisku sai jälleen matkalle Postafenia, eikä ollut yhtään pahoinvoiva :) Nipsu-parka huusi kurjuuttaan puolet automatkasta, kun taas Malla otti rennosti. Uudet omistajat pitivät kissoista kovasti, ja ne voitiin hyvillä mielin jättää aloittamaan uutta elämäänsä.
|
Nipsu ja Malla |
|
<3 |
|
Käärmeleikkejä |
Illalla meillä oli ACE:lla kontaktitreenit, ja harmiksemme ohjaaja oli vaihtunut :/ Uudella ohjaajalla oli niin erilaiset koulutustavat, että meillä kurssilaisilla meinasi mennä hermot. Kerroin, mitä me olemme aiemmin tehneet, ja hän siitä huolimatta käski meidän ensin pelleillä kontaktilaatikon kanssa, vaikka ollaan aina treenattu kontakteja puomilla niin, että Tuisku käy kääntymässä ja tulee 2 on 2 offiin puomin loppuun takaisin. No, ohjaaja lopuksi päätti, että mennäänpäs nyt sitten koko puomia, mutta koiralta ei muka tarvinut vaatia silloin 2 on 2 offia, vaikka sen opetteluun olimme käyttäneet koko alkukurssin?!? Tästä ohjaajan vaihtumisesta annoimme kyllä palautetta.
Tiistaina oli normipäivä. Otimme kotona vähän kontaktitreenejä ja ruokavalio pidettiin yhä samana kuin tähän asti. Tuisku tekee kyllä silityslaudalla hyvin 2 on 2 off. Keskiviikkoaamuna Tuisku-raukka oksensi tyhjää mahaansa, vaikka sai ruokansa melko myöhään illalla. Täytyy varmaan antaa ruoka vielä myöhemmin. Päivällä Tuisku puolestaan ripuloi, ja aloitin heti Promaxin kolmen päivän kuurin. Ruokaan ei tehty kuitenkaan muutoksia, ja iltapäivällä ja illallakin ruoka onneksi kelpasi.
Illalla kävimme vielä Viiman kanssa lenkillä kaatosateessa, sillä Tuiskun yleiskunto oli hyvä ja se oli täynnä energiaa. Käytiin koirien kanssa läheisillä pelloilla ja pururadalla, ja olimme kyllä ihan läpimärkiä koko porukka tuon reissun jälkeen! Otin vielä illalla kontakteja. Uuden kurssivetäjän ainoa hyvä neuvo oli se, että täytyy kotona kontaktitreenejä tehdessään siirtyä pois mukavuusalueelta aina, kun koira osaa jonkun tietyn vaiheen tehdä oikein. Niinpä aloin tehdä kontakteja nyt niin, että itse seison enkä ole kyykyssä silityslaudan vieressä. Lisäksi aloin liikkua sivulle, eteen ja taakse, mutta Tuisku kyllä pysyi hyvin paikoillaan! :) Käskysanaksi otin "kiipee", jota nyt aletaan yhdistää kontaktitreeneihin.
|
Berhandilaisleikkejä! |
Torstaina Tuisku oli vieläkin ripulilla. Jatkoin Promaxin antamista, mikä onneksi tuntuu vähän auttavan. Kotona jatkettiin kontaktitreenejä, ja kiipee-sanan merkitys on tullut Tuiskulle selväksi. Perjantaina Tuisku ei onneksi enää ripuloinut. Niinpä käytiin hallilla Viiman porukan kanssa itsenäisesti ottamassa vähän agilityä. Annoimme koirien juosta rataa tehdessämme samaan tapaan kuin aina ennenkin, ja koirat törmäsivät kerran toisiinsa sillä seurauksella, että Tuisku vinkui ja riiputti toista etujalkaansa :/ Ilmeisesti jalka vain tärähti, koska pian Tuisku jo viiletti Viiman kanssa entiseen malliin. Katsoin ja tunnustelin jalkaa, eikä Tuisku osoittanut aristavansa sitä enää. Teimme alkuun suoralla irtoamista: hyppy, muuti ja putki. Harjoittelimme myös hyppypätkää, jossa oli hypyistä tehty "mersunmerkki", ja ohjauskuvioina valssia sekä ennakoivaa valssia. Lisäksi teimme neljän hypyn rataa, jossa oli pakkovalssijaakotus ja niisto. Kylläpä tuntuivat ohjauskuviot vaikeilta Tuiskun vauhdissa! Vaatii kyllä useita harjoituskertoja, ennen kuin itse opin nuo ohjauskuviot edes sinne päin saati täsmälleen oikein. Illalla aloitin vielä Axilur-kuurin Tuiskulle, jos vaikka vatsavaivojen syynä olisi jotakin suolinkaisia. On tämä vatsaongelmien selvittely kyllä melkoista salapoliisityötä!
|
Radan rakennusta |
Lauantainaamuna lähdimme kaverini kanssa junalla Helsinkiin, sillä tänä viikonloppuna Hartwall-areenalla oli kauan odotettu Helsinki International Horse Show! Oli ihana päästä hetkeksi pois arjesta, vaikka toki Tuiskun vointi painoi mieltä edelleen. M kuitenkin lupasi antaa väliaikatietoja Tuiskun voinnista. Juna oli Helsingissä ajallaan, ja meille järjestyi yöpymispaikka kaverini sukulaisten luota ihan Hartwall-areenan vierestä. Kävimme seuraamassa päänäytöstä, jossa nähtiin sekä este- että kouluratsastusta. Kesken lauantainäytösten M soitti, ja kertoi, että Tuisku oli oksentanut aamulla ja oli lisäksi vielä ripulillakin :( Käskin antaa Canicuria ja jatkaa edelleen Axilur-kuurin loppuun.
Sunnuntaina veimme tavarat valmiiksi juna-asemalle ennen areenalle menoa. Tuiskusta kuului taas huonoja uutisia eli ripulointi jatkui edelleen, ja tällä kertaa uloste oli jonkunmoisen limapussin sisässä. Se kai on tulehduksen merkki...? Käskin edelleen antaa Canikuria, ja maanantaina täytyykin heti soittaa eläinlääkäriin. Sunnuntai-iltana harmitti, että reissu oli niin pian ohi, ja toki huoli Tuiskun voinnista varjosti koko viikonloppua.