Tällä viikolla talon miesväellä oli päävastuu koiran hoidosta koulun työllitäessä minua entisestään. Täytyy kyllä sanoa, että miesväki kunnostautui erinomaisesti! Tuiskulle opetettiin etsi-käsky (vähän jo harjoiteltu aiemminkin), eli makupaloja piilotettiin ympäri kämppää, ja Tuisku sai sitten käyttää nenäänsä niiden etsimiseen. Tuisku innostui tästä leikistä tosi paljon, ja mikä parasta, myös väsyi siinä ihan kiitettävästi! Samalla toki harjaantui paikka-käsky, joka onnistuu nyt myös niin, että koira jää eri huoneeseen paikalleen, vaikka omistaja häviää näkyvistä.
Pöytätreeniä tehtiin jonkin verran. Pitäisi vaan olla joku pienempi pöytä, joka vähän muistuttaisi enemmän näyttelyissä käytettävää pöytää. Näin voisi paremmin varmistua siitä, ettei Tuiskua hermostuta sitten tositilanteessa pöydän pieni koko, jos se on tottunut seisomaan isommalla pöydällä. Näyttelyjuoksutusta on myös treenattu pari kertaa. Pakkaset ovat sen verran häirinneet, että ulkona Tuisku ei tarkene olla kovin pitkiä aikoja. Harjaus ja kynsien leikkaus sujuivat edelleen paremmin kuin viimeksi, eikä harmaan korvan punoitusongelma ole palannut. Korvat saivat myös edelleen pysyä vapaina ilman liimausta :)
Toinen uusi juttu oli tyhjien pahvisten WC-paperirullien sisään piilotetut herkut. Niissä menee Tuiskulla mukavasti aika, eikä se pahemmin onneksi syö sitä pahvia. Toki vahtia täytyy joka kerta, että Tuisku syö tosiaan herkun pahvin sijaan. Tuiskulla on myös aktivointipallo, joka on ollut lähes päivittäisessä käytössä. Se ei ole ihan laadukkaimmasta päästä, joten se toimii parhaiten niin, että laittaa sinne esim. yhden nappulan kerrallaan. Jos sinne laittaa useamman, tahtovat kaikki nappulat tulla kerralla ulos pallosta.
Pakkasista puheen ollen, Tuiskulle ostettiin Mustista ja Mirristä Hurtta-merkkinen tuulen- ja vedenpitävä takki. Siihen piti tietenkin vähän totutella ja ihmetellä sen kahinaa, mutta varsin nopeasti se kävelyllä sitten Tuiskulta unohtui, ja taas juostiin häntä pystyssä ylpeänä :)
Minä ja Tuisku 28.1.2012 |
Vielä perjantai-iltana suunnattiin kulkumme kohti Pohjanmaata, ja saavuimme perille yöllä. Tuiskulla ei onneksi ollut matkapahoinvointia, ja se tyytyi kohtaloonsa matkustaa apukuskin jalkatilassa. Tuisku tunnisti heti tutut paikat Pohjanmaalla, ja alkoi yöunille sen suurempia ihmettelemättä. Viikonlopun aikana tulivat tutuiksi jälleen kissasisarukset Sylvi ja Saimi, jotka olivat jääneet jo huomattavasti Tuiskua pienemmiksi! Tuisku suhtautui kissoihin jo hieman hillitymmin kuin aiemmin joululomalla - liekö tapahtunut henkistä kasvua tai matkan rasitus painanut. Sisäsiisteys pysyi koko viikonlopun ajan, eli takana oli nyt täysin sisäsiisti viikko! Tuiskun strategiset mitat olivat 21,5 viikon iässä 34,5 cm korkeutta ja 4,7 kg painoa. Ihan hyvältä siis vaikuttaa myös näyttelyitä ajatellen :)