Päivät Tuiskun kanssa menivät nopeasti uusia asioita ihmetellessä ja yhteiseloa opetellessa. Pennun ruokahalu oli joka päivä todella hyvä, oli sitten Royal Canin mini junior -nappulan seassa piimää, jauhelihaa, raejuustoa tai ei mitään. Etenkin päiväruuan aikaan Tuisku oli kuitenkin vähän levoton: kävi vain maistamassa ruokaa ja tuli heti katsomaan, mitä minä olohuoneen puolella tein, palasi takaisin kupille ja taas olohuoneeseen varmistamaan, ettei jäänyt mistään hauskasta toiminnasta paitsi. Liekö kasvattajan luona sitten ollut liian kiire tuon päiväruuan syönnin kanssa, kun on ollut paljon muita koiria ympärillä.
Ystävä kävi kylässä katsomassa Tuiskua, eikä pentu ollut moksiskaan uudesta ihmisestä. Tuisku kävi reippaasti haistelemassa uutta ihmistä ja oli, niin kuin olisi tavannut hänet ennenkin. Hihnan ja pannan kanssa sujui päivä päivältä paremmin pienen haparoinnin kautta. Pannan ja hihnan laitto oli aina oma operaationsa, kun ne yleensä meinasivat tulla syödyiksi, joten omistajan kärsivällisyyttä koeteltiin! Nimensä Tuisku oppi parissa päivässä tunnistamaan ja tuli iloisesti luokse kuullessaan nimensä. Myös istu-käsky opittiin ensimmäisellä viikolla, fiksu pentu! Mitä sisäsiisteyteen tulee, niin sanomalehdelle tarpeiden teko löytyi muistista melko hyvin. Toki vahinkoja tuli pari joka päivä, mutta se kuulunee asiaan. Uloskin Tuisku onnistui jo muutamat tarpeet tekemään, joten omistaja voi olla oikein tyytyväinen! |
| Uuden lelun omistaja ylpeänä häntä pystyssä! |
Viikonloppuna Tuisku pääsi Pohjanmaan lomalle vanhempieni luo, missä odottikin paljon uusia ihmisiä, kaksi epäluuloista kissaa, lampaita ja kaikkea muuta pienen koiran mielestä todella mielenkiintoista ja jännittävää. Kaikkeen tutustuttiin taas yhdessä, ja viikonloppu sujui oikein hienosti. Automatkoilla Tuisku oli apukuskin sylissä tai häkissä ilman matkapahoinvointia tai muitakaan ongelmia. Odotetusti Tuisku hämmästytti kaikki erityisen reippaalla luonteellaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti