Maanantaina lähdimme takaisin Pohjanmaalta Kuopioon. Tuisku sai matkustaa osan matkasta pelkääjän paikalla sylissäni ja lopun aikaa omassa häkissään takapenkillä Postafenin voimin. Matka sujui ilman pahoinvointia ihan normaalisti. Kuopiossa Tuiskulle kelpasi ruokakin ihan hyvin, kun oli ennen automatkaa joutunut olemaan vähän normaalia pidemmän ajan syömättä.
Tiistaina kävin Mustissa ja Mirrissä vähän täydentämässä ruoka- ja puruluuvarastoja, ja kas vain mitä löysinkään! Tuiskun kaksi aiempaa roko-lelua kuluivat puhki kirjaimellisesti, ja Tuiskulle ei tahdo muut vinkulelut olla niin mieluisia. Tänään kuitenkin tärppäsi, ja löysin ihan uuden, vaaleanvihreän värisen rokon. Voi Tuiskun riemua, kun se huomasi saaneensa ihan ehjän lelun :D Kun osaisi itsekin iloita noin pienistä asioista.
Keskiviikkona ACE:n trainingsissä teemana oli päällejuoksut ja välistävedot kolmella hypyllä, lisäksi rataan sisältyi kaksi putkea. Minulle tämä oli kamalan vaikeaa oppia, oli jalat ja kädet ihan solmussa. Eihän siinä, jos saisi tehdä omassa tahdissa, koira pysyisi hanskassa ja omat raajat järjestyksessä. Huoh, aika mahdottomalta tuntui! Suurin ongelmani taisi olla se, että jäin liikaa odottelemaan Tuiskua, jolloin yhdessä hujauksessa peli oli menetetty. Rytmitystä siis pitäisi treenata, no, ainakin taas yksi aihe lisää itsenäisiin treeneihin! Pääasia, että Tuiskulla oli hauskaa, jos ohjaajalla ei niinkään. Tuisku sai lisäksi leikkiä treenien loputtua shelttikavereiden (Viima, Nalle ja Riimi) kanssa. Ohessa vielä kuva treeniradasta. Pahoittelen huonoa paint-laatua! Kuvassa siis ensin tulee seurata vaaleanpunaisia nuolia oikealta putkelta vasemmalle ja sieltä takaisin vaaleanvihreitä nuolia. Putkien paikat ja asennot eivät nyt täysin todellisuutta vastaa, mutta pienen hajun tuosta saa, mitä tehtiin. Täytyy jatkossa yrittää saada joku enemmän videoimaan agilitysuorituksia.
Voiko enää onnellisempaa ilmettä ollakaan? <3 |
Loppuviikko sujui varsin rauhallisissa merkeissä. Meille tuli vieraita viikonlopuksi, joten mitään treenejä emme käyneet hallilla ottamassa. Perjantaina otin Tuiskun harjausurakan työstettäväksi, sillä Tusiku on alkanut pudottaa turkkiaan jo hyvän aikaa sitten - karvaa siis löytyy milloin mistäkin lojumasta. Keko, mikä saldoksi tällä kertaa tuli, ei ole ollenkaan suurin mahdollinen, ei läheskään. Saapa nähdä miten karvattomaksi Tuisku lopulta menee, on meinaan nytkin jo aika selkeästi pohjavillan pudottanut pois. Lisäksi olin onnellinen siitä, että Tuiskun maha on pysynyt suhteellisen hyvässä kunnossa. Ruokana siis menee edelleen porkkana-kana/kalkkuna-raejuustomössö ja Acanan määrää on vähitellen kasvateltu. Nyt sitä menee semmoinen 10-15 nappulaa per ruokailukerta, ja hyvin tuntuu sujuvan :) Toivottavasti jatkossakin maha pysyisi näin hyvänä!