21. Hyvän mielen koira

19.-25.3.2012

Tuisku-raukka oli edelleen alkuviikosta kennelyskän kourissa. Maanantaina soitin eläinlääkärille ja kysyin, mitä mieltä hän oli tuosta 7 päivää jatkuneesta yskästä. Hänen mielestään voisimme vielä odottaa, kun parhaani mukaan koitin tilannetta kuvailla. Niinhän siinä sitten kävi, että Tuisku oli päivä päivältä virkeämpi, ja torstaina olikin ensimmäinen oireeton päivä! Kokonaisuudessaan noin 9 päivää kestänyt yskä oli viimein selätetty ja toipuminen voisi alkaa. Meidän agilityn basics-kurssi starttasi jo viime viikolla, mutta me ehdimme kolmelle viimeiselle kerralle sitten pääsiäisen jälkeen, kun Tuisku on kunnolla parantunut.

Perjantaina menin kuitenkin uteliaisuuttani seuraamaan kavereiden agilitytreenejä ilman koiraa. Paikanpäällä selvisi, että voisin lainata Maarika Räsäsen Hertta-shelttiä ohjausharjoituksissa. Hertta oli aivan ihana ja tosi iloinen trikkinarttu! Minulla tosin oli hankaluuksia sen käskemisessä - niin kai se on, että toisen koiraa on paljon vaikeampi käskeä kuin omaa. Treeneistä innostuneina aloin kotona opettaa myös Tuiskulle kiertämistä, jota siis harjoiteltiin myös agilityssä Hertan kanssa. Kierrettävänä toimi sininen ämpäri, joka on Tuiskun yksi mätsäripalkinto. Tuisku alkoi hoksaamaan jutun varsin hienosti :)

Kun tällä viikolla ei mitään erikoista tapahtunut, niin voisin vähän kertoa Tuiskusta itsestään ja sen luonteesta. Ensinnäkin Tuisku osaa käskyt istu, maahan, paikka, seiso, tassu, toinen tassu, sivulle, pyöri (vasemmalle ja oikealle), kierrä (pujottelua jalkojeni välistä kun kävelen), täällä, odota ja taakse, sekä ymmärtää tiettyjä sanoja, kuten ruoka, pallo jne... :) Tuisku on luonteeltaan harvinaisen iloinen ja huumorintajuinen koira, eikä sen kanssa voi tulla kuin hyvälle tuulelle.


Tuisku on mielestäni sellainen hyvän mielen koira. Tuisku tulee aamulla aina sängyn laidalle kurkkaamaan ja katsomaan, josko jo pääsisi ulos aamulenkille. Saattaa se läpsäistä tassulla naamaankin ja nuolaista perään, jos ei elonmerkkejä ulkoiluttajista vielä löydy. Tuisku herättää mielellään huomiota myös varastelemalla leikillään vaatekappaleita, erityisesti sukkia, mutta kyllä se on raahannut isoa saunatakkiakin perässään ympäri kämppää häntä itsevarmasti pystyssä :) Uusin raahauksen kohde taitaa olla sen rakas nukkumakaveri käärme, minkä sinänsä on aika huvittavan näköistä.

Tuisku harrastaa myös vilttipaineja ja raahaa vilttejäänkin hyvin ylpeänä ryhdissä tanssahdelleen niin kauan, että joku vähintäänkin nauraa sille. Ulkona sama huomio on havaittavissa keppien ja risujen kanssa: tietyllä mielellä ollessaan Tuisku kantaa usein jotain risua suussaan häntä iloisesti heiluen. Tuisku tykkää järsiä myös puruluita, ja on aivan innoissaan, jos saa pienen palan irti kaluamastaan purtavasta. Sitä pienen pientä palasta pitää sitten heitellä ympäriinsä ja tehdä vaikka millaisia pyörähdyksiä ja hyppyjä sen ympärillä, ennen kuin palan voi pistellä poskeensa.

Tuisku on aina valmis leikkimään, siitä ei ole epäilystäkään. Pallo on sen ehdoton suosikki, ja se tietääkin sanan "pallo". Muut lelut menevät kaikki samalla sanalla "lelu". Jos sitä pyytää hakemaan lelun, se yleensä tuo uusimaan, vähimmän käytetyn lelun. Kun olen heittämässä Tuiskulle lelua, Tuiskulla on usein ihana virnistys naamallaan ja se alkaa pitää kumeaa kurkkuääntä häntä heiluen niin kauan, että heitän lelun sille. Tuosta virnistyksestä ei voi muuta kuin tulla hyvälle tuulelle!

Hupparin narut ovat Tuiskusta myös erityisen ihania, ja niitä olisi kiva mutustella enemmänkin. Jos Tuisku on kovin eloisalla tuulella vaikkapa tassujen kuivaamisessa lenkin jälkeen, täytyy ensin kuivaamiseen käytettävää pyyhettä yrittää metsästää ja riepotella, ennen kuin taas maltetaan asettua ja suopua pyyhkeen oikeaa käyttötarkoitusta varten. Tuiskulla onkin tapana sitten nuolla käsiäni samaa tahtia kuin minä kuivaan sen tassuja <3