15. Pohjanmaan lomailua

6.-12.2.2012

Onneksi pakkaset hieman hellittivät tällä viikolla, niin Tuiskukin pääsi taas lenkkeilyn makuun vähän enemmän. Tuisku sai myös käyttöönsä ne tossut, joista vähän viimeksi oli puhetta. Ne olivat just eikä melkeen sopivat, mutta niiden käyttö vaatii Tuiskulta vähän totuttelua. Kovasti se koitti niitä ensin ravistella ja nykiä pois tassuista, mutta kyllä se niihin hiljalleen taitaa tottua kuitenkin :)

Maanantaina illalla lähdettiin omatoimisesti treenaamaan agilityä Lauran ja hänen shelttiensä kanssa. Tuiskun kanssa otimme putkea vähän kaikissa muodoissaan: lyhyttä, pitkää, suoraa ja loivaa mutkaa. Kaikki onnistuivat aina, kun Tuisku malttoi keskittyä. Intoa sillä oli ja vauhtia, mutta ohjaaja tahtoi joskus unohtua. Kai se kuuluu tähän ikään ja alkuinnostukseen :) Tuisku kyllä silminnähden nautti hommasta, ja sai lopuksi vielä leikkiä pallolla ja vähän Riimi-sheltinkin kanssa. Jäi varmasti mukavat muistot treenistä - ainakin tassut nykivät siihen malliin Tuiskun nukkuessa treenin jälkeen. Taisi se pari kertaa haukahtaakin unissaan!

Tiistaina Tuisku pääsi käymään toista kertaa tallilla. Karsinoista työntyviä uteliaita hevosten päitä uskallettiin haistella jo rohkeammin kuin viimeksi. Tällä viikolla ei koulutuksen suhteen tullut juuri mitään uutta. Näyttelyjuoksutusta harjoiteltiin jonkin verran, samoin seiso-käskyä sekä maassa että pöydällä. Etsi-peli oli kovassa suosiossa aktivointipallon ohella. Yksi hammaskin lähti vetoleikkien yhteydessä. Keskiviikkona sitten suuntasimme kohti Pohjanmaata, nimittäin meitä odotti reilun viikon pesti kahden kissaneidin hoitajina. Tuisku matkusti autossa aluksi jalkatilassa, vaan ei tällä kertaa oikein viihtynyt siellä. Niinpä loppumatkasta se hyppäsi syliini ja torkkui siinä. Perillä Tuisku heti tunnisti paikat, ja oli innolla haistelemassa kissoja. Matot oli tällä kertaa jätetty lattialle, mutta sisäsiisteys säilyi siitä huolimatta koko viikon :)

Loppuviikosta Tuisku sai taas juosta parkkipaikalla vapaana pallon perässä. Tämä auttaa huomattavasti energian purkamiseen ja sitä kautta vähentää kissoihin kohdistuvaa jahtaamista ja leikkimisyrityksiä. Kissat Sylvi ja Saimi ovat olleet Tuiskua kohtaan varsin suopeita, vaikka se välillä hyppii aika rajusti niiden ympärillä. Pakkanen pysyi inhimillisissä rajoissa, joten lenkkimatkoja pidennettiin noin 2,5 kilometriin. Toki pieniä ulkoiluja joutuu tehdä edelleen 2-3 tunnin välein. Tuisku pääsi myös kaverini luo kylään, eikä sielläkään tullut enää sisälle vahinkoa :) Vielä mainittakoon, että tällä viikolla alettiin noudattaa kahta ruokailukertaa per päivä, mikä toimii hyvin ilman ongelmia. Tällä siis jatketaan tästä eteenpäin.