sunnuntai 8. syyskuuta 2013

64. Loman aikaa part II

24.-30.12.2012

Maanantaina olikin sitten jouluaatto perinteineen. Tuiskun ja kissojen osalta jännittävin asia oli varmaan joulukuusi, tai niin ainakin luulin. Tuisku ei välittänyt kuusesta mitään, ja kissojakin kiinnostivat lähinnä joulupallot kuusenoksilla. Jouluruualla eläimille annettiin pienenpienet maistiaiset kinkusta, ja hyvin tuntui maistuvan. Tuisku sai pari uutta leluakin, mutta laitoin toisen vielä säästöön, jos joku nykyisistä menee rikki. Paketista löytyi myös siankorvia ja -saparoita, jotka kuitenkin odottavat vielä suurempaa nälkää. Tuiskulle niitä ei voi usein eikä suuria määriä muutenkaan antaa vatsaoireiden takia.


Joulupäivänä oli kyllä varsinainen paukkupakkanen, ja Tuisku sai taas käyttää ulkona takkiaan, jota ei tosin osaa ollenkaan arvostaa. Se tuntuu tekevän jäljelläolevasta turkista epämukavan sähköisen. Kävimme sukulaisilla, ja Tuiskun maha tuntui onneksi olevan ok, joten sen pystyi hyvin jättämään muutamaksi tunniksi itsekseen kotiin. Tapaninpäivänä kävimme Himangalla, ja sielläkin kuusi sai olla Tuiskulta täysin rauhassa. On se fiksu koira! Siellä olikin Tuiskulle paljon innokkaita lapsikavereita, jotka halusivat heittää ulkona Tuiskun kanssa palloa. Kyllä koira nautti, kun sai olla huomion keskipisteenä :)


Sylvi ja Saimi nautiskelevat

Torstaina viikko jatkui tietenkin minun osaltani shoppailulla kauppojen alessa, ja Tuiskun osalta normaalisti palloleikkien ja lenkkien merkeissä paukkupakkasten jatkuessa. Onneksi Tuiskun maha edelleen pysyi normaalina. Perjantaina sain järjestettyä Tuiskulle leikkiseuraksi naapurin bichon frisén Milon, ja kyllä koirat jaksoivatkin hyvin leikkiä :) Illalla innostuin pitkästä aikaa tokon treenaamisesta, ja teimmekin Tuiskun kanssa perusjuttuja: perusasentoa, seuraamista, kaukoja, liikkeestä maahanmenoa ja pysähtymistä. Tuisku tuntui olevan aika innoissaaan, joten täytynee yrittää itse nyt kunnostautua tuossa tokon treenaamisessa ihan vaikka vaihtelun vuoksi!


Viikonloppuna meillä kävi aika paljon vieraita, myös lapsia, ja Tuisku osasi suhtautua hirmu fiksusti :) Se onneksi tuntuu pitävän lapsista aika kovasti. Pakkanen alkoi lauhtumaan, joten päästiin jo pidempiä lenkkejäkin ilman tassujen nostelua. Sunnuntaina tein itselleni vaikean päätöksen ja peruin meidän vakiopaikan ACE:n agilityvalmennuksessa. Tarkoitus ei ole lopettaa siellä käymistä, mutta tulee edullisemmaksi ostaa irtovuoroja, joita on kyllä myynnissä lähes joka viikko. Lisäksi Tuiskun terveydentilan epävarmuuden takia ei kannata tässä vaiheessa maksaa vakituista valmennusryhmäpaikkaa, vaan käydä treeneissä aina, kun koira voi hyvin. Lisäksi Hukkahallilla on tarkoitus käydä treenaamassa edelleen itsenäisesti valmennuksissa saamiamme oppeja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti