Maanantaina aloitimme ACE:lla kontaktikurssin. Kurssi kestää kahdeksan kertaa, ja meitä on yhteensä siinä viisi koirakkoa. Tällä ensimmäisellä kurssikerralla Kataisen Sanna kertoi meille aika paljon teoriaa koirademon avulla, ennen kuin pääsimme tositoimiin. Tuiskun kanssa lähdimme opettamaan kontakteja naksuttimen avulla. Koiran kanssa mentiin puomi-esteen toiseen päähän maahan, ja heti koiran kiinnostuttua vähänkään puomista: naksautus ja palkka. Tätä otettiin pariin otteeseen, ja kotiläksyksi tuli harjoitella esimerkiksi silityslaudan avulla tätä samaa. Tavoitteena olisi, että koira osaisi seuraavalle kerralle vähän tarjota kontaktin koskemista tassulla.
Sannan kommentit Tuiskusta olivat, että älyttömän helppo koira opettaa ja erittäin motivoitunut agilityyn. Tuiskuahan ei voi enää oikeastaan pitää ACE:n hallissa odottamassa vuoroaan edes häkissä, koska se huutaa koko ajan kurkku suorana jonkun muun koiran suorittaessa rataa. Niinpä Tuisku saa odotella yleensä autossa omaa vuoroaan. Tuisku kyllä hallin ovelta asti alkaa pitämään kunnon älämölöä ja kitisevää kurkkuääntä, kun sillä on niin kova hinku päästä radalle! Sanna kysyikin mistä kennelistä Tuisku on, ja kun kerroin sen olevan Bumtsi Bumilta, niin Sannan kommentti oli "ilmankos" :D
M:n huppari, omaani saan vielä odotella.
Tiistaina kehittelin siis kotiläksyksi annettua kontaktitreeniä kotona. Naksuttimen käytön otin päivittäiseen ohjelmaan mm. ruokailun ja palkkauksen yhteyteen kontaktitreenien lisäksi. Paremman puutteessa käytin kontaktin korvikkeena ison säilytyslaatikon kantta, jonka sai tuettua hieman kallelleen kontaktin tapaan. Ensimmäisellä kerralla Tuiskulle sai antaa vähän vinkkiä, että laatikon kansi oli nyt se juttu. Jo toisella harjoituskerralla Tuisku tarjosi kiitettävästi kuonon tai tassun laittamista kannelle, ja tämän jälkeen Tuisku oppi tarjoamaan aina vähintään yhtä tassua kannelle, josta seurasi valtavat kehut ja palkkaus. Itsekin hämmästyin Tuiskun valtavan nopeaa oppimiskykyä :)
Keskiviikkona olimme toista kertaa ACE:lla trainings-treeneissä, ja Sanna oli taas meitä opettamassa. Rata oli taas yhteensä parikymmentä estettä pitkä, mutta me teimme sen alusta neljän esteen radanpätkää: hyppy - pituus - muuri - putki. Haasteina meillä oli pakkovalssi sekä suljettu putki. Pakkovalssi oli aluksi vaikea, sillä Tuisku ei millään jarruttanut vaan porhalsi täyttä vauhtia ohi minusta ja ohjausyrityksistäni. Niinpä palkkasin Tuiskun tässä kohtaa kädestä, mikä selvästi auttoi asiaa. Suljettu putkikulma oli muurin jälkeen, minkä Tuisku haki erittäin hyvin muutaman erehdyksen jälkeen. Tuisku häiriintyi valtavasti pariin otteeseen viereisellä radalla juosseesta australianpaimenkoirasta, mutta eiköhän se ajan kanssa totu tähänkin häiriötekijään.
Tuiskun silmätulehdus parani lopulta viikon kuluessa. Alkuviikolla vielä näytti pahalta, sillä silmästä tuli edelleen melko paljon vihreää rähmää. Jatkoin silmätipan käyttöä yhdeksän päivän ajan oikeaan silmään ja seitsemän päivää vasempaan silmään, ja silmätulehdus tällä käyttöajalla viimein rauhoittui. Silmätippojen laitto sinänsä vaikeutui kerta kerralta, sillä Tuisku oppi jotenkin inhoamaan koko tilannetta. Niinpä viimeiset päivät laitoinkin tipat vain ihan ohimennen ilman minkäänlaista suurempaa operaatiota, mikä varmaan yllätti Tuiskunkin, sillä se ei ennättänyt vastustella ollenkaan :)
Torstaina Tuisku oli koti-kontaktitreeneissä ihan super!! Se hallitsee tosi hyvin nyt tuon laatinkonkansi-kontaktin, ja on itsekin ihan innoissaan siitä. Heti kun laitan kannen lattialle, Tuisku juoksee sen luokse ja heittää joko toisen tai molemmat etutassut kannen päälle häntä heiluen - fiksu koira! Viime viikolla ajattelin, että onpas Tuiskusta tullut aikuinen, sillä se oli todella rauhallinen sisällä koko ajan. Noh, tällä viikolla kujeilut ovat taas tulleet kuvioihin mukaan: jo pentuajoilta tuttu kenkien varastelu on nykyään Tuiskun suosikkipuuhaa. Tässä siitä hieman todistusaineistoa kuvien muodossa.
Se en ollut minä!
Tuisku ja Sylvi
Etsi kuvasta lammaskoira!
Lammaskoiran lauma koossa
Tuiskulla oli hauskaa risun kanssa :D
Torstai-iltana käytiin vielä Riimin ja Viiman kanssa treenaamassa itsenäisesti Musti ja Mirri -areenalla. Otettiin melkein samaa radanpätkää kuin ACE:lla. Laitettiin neljän hypyn suora, yksi hyppy keskiviikon radalta tutun muurin tilalle (pakkovalssi), siitä suljettu putki ja vielä yksi hyppy. Alla video radanpätkästä. Tuisku suoritti tämän seitsemän esteen radan virheittä, joten ei voinut kuin olla erittäin tyytyväinen tähän viikkoon kokonaisuudessaan! Loppuun otettiin vielä eteen-käskyä hyppysuoralla, ja siinäkään ei ollut mitään moitteen sanaa.
Perjantaina lähdimme viikon reissulle Pohjanmaalle. Tuisku matkusti autossa takapenkillä häkissään oikein mukavasti. Mentiin yhden pysähdyksen taktiikalla ilman pahoinvointia tai muutakaan hämminkiä :) Tuisku oli todella innoissaan huomattuaan, mikä olikaan automatkan määränpää! Kissatkin tervehtivät Tuiskua kuten vanhaa tuttua kuuluukin, joten pystyimme siltäkin osin turvallisin mielin asettua jälleen taloksi. Tavoitteena olisi ensi viikolla nähdä ainakin Miloa, pitää ainakin yhdet näyttelytreenit sekä käydä mahdollisesti mätsärikehässäkin pyörähtämässä.
Lauantaipäivä oli näitä tavallisia päiviä. Tuisku nautti, kun se sai koko aamulenkin olla vapaana ja haistella uusia hajuja. Sunnuntaina kävimme tutustuttamassa Tuiskua taas tallielämään, ja pojasta on kyllä kuoriutunut varsin etevä tallikoirakin kaiken muun ohella! Pupuja Tuisku näki ensimmäistä kertaa, ja niiden loikkiminen vähän ihmetytti.
Iltapäivällä menimme vielä Himangalle lampaita katsomaan, ja Tuisku oli jälleen ihan elementissään. Tuisku kyllä nautti hurjasti taas vapaana juoksemisesta, ja lampaatkin joko oikeasti tai kuvitellusti olivat myös kiinnostuneita Tuiskun näkemisestä. Käytiin katsomassa myös suloisia kissanpentuja, jotka olivat kasvaneet hurjasti viime näkemästä. Rohkein pentu teki mukavasti tuttavuutta Tuiskun kanssa :) Saimme myös vanhan silityslaudan, joka saa ensi viikolla toimia kontaktitreeneissä näin kotioloissa. Innolla treenejä odotellessa!
Keskiviikkona olimme toista kertaa ACE:lla trainings-treeneissä, ja Sanna oli taas meitä opettamassa. Rata oli taas yhteensä parikymmentä estettä pitkä, mutta me teimme sen alusta neljän esteen radanpätkää: hyppy - pituus - muuri - putki. Haasteina meillä oli pakkovalssi sekä suljettu putki. Pakkovalssi oli aluksi vaikea, sillä Tuisku ei millään jarruttanut vaan porhalsi täyttä vauhtia ohi minusta ja ohjausyrityksistäni. Niinpä palkkasin Tuiskun tässä kohtaa kädestä, mikä selvästi auttoi asiaa. Suljettu putkikulma oli muurin jälkeen, minkä Tuisku haki erittäin hyvin muutaman erehdyksen jälkeen. Tuisku häiriintyi valtavasti pariin otteeseen viereisellä radalla juosseesta australianpaimenkoirasta, mutta eiköhän se ajan kanssa totu tähänkin häiriötekijään.
Perjantaina lähdimme viikon reissulle Pohjanmaalle. Tuisku matkusti autossa takapenkillä häkissään oikein mukavasti. Mentiin yhden pysähdyksen taktiikalla ilman pahoinvointia tai muutakaan hämminkiä :) Tuisku oli todella innoissaan huomattuaan, mikä olikaan automatkan määränpää! Kissatkin tervehtivät Tuiskua kuten vanhaa tuttua kuuluukin, joten pystyimme siltäkin osin turvallisin mielin asettua jälleen taloksi. Tavoitteena olisi ensi viikolla nähdä ainakin Miloa, pitää ainakin yhdet näyttelytreenit sekä käydä mahdollisesti mätsärikehässäkin pyörähtämässä.
Iltapäivällä menimme vielä Himangalle lampaita katsomaan, ja Tuisku oli jälleen ihan elementissään. Tuisku kyllä nautti hurjasti taas vapaana juoksemisesta, ja lampaatkin joko oikeasti tai kuvitellusti olivat myös kiinnostuneita Tuiskun näkemisestä. Käytiin katsomassa myös suloisia kissanpentuja, jotka olivat kasvaneet hurjasti viime näkemästä. Rohkein pentu teki mukavasti tuttavuutta Tuiskun kanssa :) Saimme myös vanhan silityslaudan, joka saa ensi viikolla toimia kontaktitreeneissä näin kotioloissa. Innolla treenejä odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti