59. Mysteeritauti jatkaa kulkuaan

19.-25.11.2012

Maanantaina oli suhteellisen normaali päivä, tosin innostuin katsomaan koiratanssivideoita! Pitäisi välillä keksiä jotakin uusia temppuja, joita Tuiskulle voisi opettaa - meinaa oma mielikuvitus loppua kesken. Vanhojen temppujen kertauskaan ei kuitenkaan väsytä koiraa läheskään niin paljon, kuin jonkun ihan uuden opettelu. Tuisku on todella tykästynyt naksuttimen kanssa työskentelyyn, joten ajattelin hyödyntää sitä tulevien temppujen opettelussa. Koiratanssivideoissa toistui usein temppu, jossa koira hyppää omistajan jalan yli, kun omistaja seisoo, ja nostaa jalkaa maasta suoraan eteenpäin. No, tempun opettaminen ei tainnut mennä ihan nappiin, sillä Tuisku aina hyppää jalkaani vasten nojaamana etutassuillaan eikä hyppää jalan yli. Onko jollakin antaa vinkkejä, miten tuon tempun parhaiten voisi opetettua? Hyppy-käsky ei tunnu auttavan.

Tiistaina törmäsimme lenkillä kahteen shelttiurokseen, Bonoon ja Uunoon. Tuisku sai olla niiden kanssa vapaana ja purkaa pahimpia energiavarastojaan! Sheltit tuntuvat olevan varsin suvaitsevaa porukkaa keskenään - nytkin kolme urosta olivat ihan sulassa sovussa, vaikka Tuisku lähestyikin 50-senttistä Uunoa pienellä kunnioituksella suuren koon vuoksi! Keskiviikon trainings-vuoron ACElla myin lopulta Viiman porukalle koulukiireiden vuoksi. Harmitti kyllä, mutta onneksi pidettiin kuitenkin leikkituokio Viiman kanssa, niin Tuisku sai jälleen koirakaverin seuraa eikä päässyt liikaa tylsistymään. Harmillisesti Tuiskun vasen silmä alkoi rähmiä, ja laitankin siihen nyt viime kerrasta jäänyttä Fucithalmicia, koitan pitää silmän sen puhtaana sekä poistaa heti silmäkulmaan muodostuvat rähmät pois.

Vahtikoira

Torstaiaamu alkoi huonosti - Tuisku oksensi tyhjää mahaansa, vaikka sai kyllä ihan normaalin ruoka-annoksen keskiviikkoiltana. Tuiskuhan nyt vatsaongelmien takia syö neljä kertaa päivässä sekä iltamyöhään ennen nukkumaanmenoa vielä hieman nappulaa, koska tuo tyhjän mahan happo-oksentelu on niin kovin herkässä. Tämän aamun onni oli, että Tuisku suostui syömään hieman melko pian oksentelun jälkeen, joskus se saattaa olla päivän syömättä, minkä jälkeen alkaa sitten vuorostaan ripuli. Siksi tuota aamuoksentelua pyritään estämään kaikin tavoin, koska Tuisku on sen jälkeen usein pitkäänkin huonovointisen oloinen.

Perjantaina Tuisku jälleen oksensi aamulla tyhjää mahaansa, vaikka sai illalla isomman annoksen ruokaa kuin yleensä. Jotenkin tuota tyhjän mahan oksentamista on alkanut jo itsekin kauhulla odottamaan. Tuntuu, että Tuiskun maha eläisi ihan omaa elämäänsä. Vaikka se saisi miten paljon ruokaa, se saattaa oksentaa aamulla valtavan lammikon happoa tai saada kunnon oksennusryöpyn, eli oksentaa useita kertoja peräkkäin - pelkkää happoa. Tavaksi onkin tullut antaa Tuiskulle jotain pientä suuhunsa heti, kun herään, ja olen myös siirtänyt iltaruokaa aina vain myöhemmäksi ja omaa herätystäni aina vain aikaisemmaksi, mutta tulos vaihtelee ihan laidasta laitaan - joskus tulee oksennukset ja joskus taas ei :/ Onneksi päivän aikana vointi jälleen normalisoitui, ja mielenvirkistykseksi lähdimme käymään hallilla treenaamassa vähän agilityä itsenäisesti. Harjoittelimme pääasiassa putkille ja renkaalle irtoamista, rengasta eri kulmista sekä keppejä. Tuisku alkuksi häselsi ja touhotti kepeillä liikaa, mutta alkoi taas hyvin saada jutun juonesta kiinni :)


Lauantaina tyydyin itse lukemaan tenttiin, mutta Tuisku pääsi muun porukan mukaan shelttipikkujouluihin :) Ajattelin, että se olisi Tuiskulle mukavaa tekemistä nyt, kun Tuiskun maha on ripulin osalta hetkeksi taas rauhoittunut. Tuisku kyllä oli kuulemma ihan innoissaan juossutkin muun shelttiryhmän mukana ja ihastunut erityisesti tummaan soopelinarttu Siiriin :) Illalla tämäkin ilo muuttui taas harmistukseksi, sillä Tuisku aloitti uudelleen ripulirumbansa. Minusta tuntuu, että tämä ripuli tulee useimmiten liikuntasuoritusten jälkeen, mikä sinänsä ei kyllä ole kovinkaan kiva! Kyllähän Tuisku ei ilman koiraseuraa ja leikkituokioita taida pystyä elämään, eli täytyy tuotakin nyt pohtia ja tilannetta seurata, miten jatkossa sitten olisi järkevä toimia.

Pikkujoulutunnelmaa

Sunnuntaina Tuiskun vointi oli taas erittäin huono. Tuisku ripuloi ja oksenteli melko rajusti :/ Oksennuskertoja ja kouristuksia+kipukohtauksia laskin peräti neljä, ja olin jo lähdössä kiikuttamaan Tuiskua päivystykseen, kun oksentelu lakkasi, ja koiraparka varovasti meni maahan makaamaan uupuneen näköisenä :( Kyllä oli kauheaa katsottavaa, niin voimaton olo, kun ei oikein mitään voi tehdä. Ripulointiakin tähän liittyi se 4-5 kertaa, minkä vuoksi päätin aloittaa tylosiinin uudestaan ihan omin päin, samoin jätin nappulat kokonaan pois taas joksikin aikaa. Tylosiini onneksi tuntui auttavan, sillä illalla Tuisku ei enää ripuloinut, ja suostui maistelemaan hieman kanaakin. Kyllä näille oireille on nyt löydettävä joku järkevä selitys, ja täytyy heti ensi viikolla olla yhteydessä eläinlääkäriin, että olisiko vielä syytä tehdä jotakin jatkotutkimuksia.

Pikkujouluporukka