keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

56. Iloa ja surua

29.10.-4.11.2012

Maanantaina Tuiskun vointi vaikutti olevan hyvä, joten ostimme ACE:lle yhden pujottelukurssikerran peruutuspaikalle. ACE:n tapa aloittaa keppien treenaus oli neljästä viimeisestä kepistä, ensin kädellä auttaen ja vähitellen koiran hoksatessa ideaa vähentää kädellä ohjausta. Tuiskua selvästi ärsytti, kun ei saanutkaan juostaa ja vouhottaa ympäriinsä, mutta se kyllä väsyi mukavasti, kun joutui laittamaan aivonsa töihin, ja olikin silminnähden ylpeä ja innostunut yrittämään lisää aina onnistuttuaan! Tästä sai hyviä neuvoja myös itse keppien opettamiseen, vaikka meidän onkin tarkoitus alkuvuodesta 2013 käydä kokonainen keppikurssi. Illalla satoi ensimmäisen kerran ihan kunnolla lunta!

Tiistaina Tuisku-paran huono olo palasi jälleen. Tuisku sai kauheita kipukohtauksia, eli tärisi ja läähätti, ravasi pientä ympyrää, ei kärsinyt kuin istua kyyryssä ja oksenteli rajusti. Pääsimme eläinlääkäriin, jossa Tuiskun vatsa ultrattiin taas kerran: ei poikkeavuuksia. Lisäksi otettiin verikokeet (maksa, haima, pieni verenkuva), jonka tuloksia saa huomenna kysellä. Tuisku sai myös kipupiikin oloa helpottamaan. Illalla Tuisku jopa hieman suostui syömäänkin. Ostimme lisää digestive-ruokaa, joka tosin oli eri tehtaan tekemä kuin edellinen. Niinpä Tuisku keksi nirsoilla uutta ruokaansa, saa nähdä kuinka se alkaa maistumaan.

Keskiviikkona soitin verikoetuloksia, ja urea-arvo oli hieman viiterajojen yläpuolella (viite 1,5-9,0 ja Tuiskun arvo 9,1). Muut arvot kuitenkin olivat ok. Eläinlääkärin mukaan urea-arvoa voisi jatkossa vielä kontrolloida uusilla verikokeilla kaiken varalta. Tänään oli myös tylosiinikuurin viimeinen päivä - saapa nähdä mitä lääkkeen lopetus tuo tullessaan.


Torstaina kävin hakemassa verikoetulokset eläinlääkäriltä itselleni muistiin. Lisäksi saimme Tuiskulle Litalgin-lääkereseptin kipukohtausten varalle, ja hainkin lääkkeen heti apteekista tiistain kauhukuvat mielessäni. Lisäksi meillä on varalla myös oksennuksenestolääkkeitä, joita tosin en vielä ole kokeillut. Selvittelin koirien vatsaoireita myös kasvattajan ja muutaman muun tuttavan kanssa, ja tulimme siihen tulokseen, että Tuiskulle voisi vielä kokeilla viljatonta ruokavaliota, jos kyse olisi vaikka keliakian tyyppisestä suolisto-oireilusta. Niinpä aloin suunnitella Tuiskulle sopivaa viljatonta ruokavaliota.




Perjantaina siirryimme viljattomaan ruokaan. Tein Tuiskulle kana-raejuusto-porkkana-kesäkurpitsa-mössöä, jossa kasvikset oli kypsennetty. Tuisku hieman vieroksui ruokaansa, mutta laitoin hajuksi sekaan hieman kalkkunan rasvaa, niin ruoka maistui paremmin. Haimme myös eläinkaupasta varalle Maukas-kasvissosetta hätävaraksi. Ostin toipilaalle myös uuden roko-lelun, jollaisia meillä on aiemmin ollut mätsäripalkintoina jo kaksi, mutta jotka on jo Tuiskun toimesta rei'itetty käyttökelvottomiksi. Kyllä uusi lelu olikin mieluinen! Iltapäivälenkillä heittelin Tuiskulle vähän myös lumipalloja, joita se tykkäsi kovasti jahdata. Tilasin myös Acanan grasslands dog -kuivaruokaa, joka on viljatonta ja sisältää mm. ankkaa. Positiivista on myös se, että Tuisku ei ole tänään ripuloinut eikä oksentanut!

Tuisku-reppana
Viikonloppuna teimme Tuiskulle edellä mainitsemaani omaa ruokaa, ja Tuisku söi sitä edelleen hieman epäluuloisena. Antepsinia olen antanut edelleen vatsansuojalääkkeeksi, ja siitä tuntuu olevan välillä apuakin. Sunnuntaina Tuiskun vointi oli suhteellisen normaali, ja se tuntui kaipaavan tekemistä. Niinpä kävimme itsenäisesti hallilla ottamassa keppejä ja kontakteja pari kertaa. Lisäksi oltin muutaman hypyn ja putken rataa, jossa oli vaikeuttamassa lisänä pussi, jota olemme ottaneet aika vähän. Tuisku meni pussin myös niin, että se oli täysin maassa, eli koiraan voin olla jälleen todella tyytyväinen :)