58. Uusia ohjauskuvioita

12.-18.11.2012

Maanantaina lähdimme takaisin Pohjanmaalta Kuopioon. Tuisku sai matkustaa osan matkasta pelkääjän paikalla sylissäni ja lopun aikaa omassa häkissään takapenkillä Postafenin voimin. Matka sujui ilman pahoinvointia ihan normaalisti. Kuopiossa Tuiskulle kelpasi ruokakin ihan hyvin, kun oli ennen automatkaa joutunut olemaan vähän normaalia pidemmän ajan syömättä.

Tiistaina kävin Mustissa ja Mirrissä vähän täydentämässä ruoka- ja puruluuvarastoja, ja kas vain mitä löysinkään! Tuiskun kaksi aiempaa roko-lelua kuluivat puhki kirjaimellisesti, ja Tuiskulle ei tahdo muut vinkulelut olla niin mieluisia. Tänään kuitenkin tärppäsi, ja löysin ihan uuden, vaaleanvihreän värisen rokon. Voi Tuiskun riemua, kun se huomasi saaneensa ihan ehjän lelun :D Kun osaisi itsekin iloita noin pienistä asioista.

Keskiviikkona ACE:n trainingsissä teemana oli päällejuoksut ja välistävedot kolmella hypyllä, lisäksi rataan sisältyi kaksi putkea. Minulle tämä oli kamalan vaikeaa oppia, oli jalat ja kädet ihan solmussa. Eihän siinä, jos saisi tehdä omassa tahdissa, koira pysyisi hanskassa ja omat raajat järjestyksessä. Huoh, aika mahdottomalta tuntui! Suurin ongelmani taisi olla se, että jäin liikaa odottelemaan Tuiskua, jolloin yhdessä hujauksessa peli oli menetetty. Rytmitystä siis pitäisi treenata, no, ainakin taas yksi aihe lisää itsenäisiin treeneihin! Pääasia, että Tuiskulla oli hauskaa, jos ohjaajalla ei niinkään. Tuisku sai lisäksi leikkiä treenien loputtua shelttikavereiden (Viima, Nalle ja Riimi) kanssa. Ohessa vielä kuva treeniradasta. Pahoittelen huonoa paint-laatua! Kuvassa siis ensin tulee seurata vaaleanpunaisia nuolia oikealta putkelta vasemmalle ja sieltä takaisin vaaleanvihreitä nuolia. Putkien paikat ja asennot eivät nyt täysin todellisuutta vastaa, mutta pienen hajun tuosta saa, mitä tehtiin. Täytyy jatkossa yrittää saada joku enemmän videoimaan agilitysuorituksia.

Voiko enää onnellisempaa ilmettä ollakaan? <3

Loppuviikko sujui varsin rauhallisissa merkeissä. Meille tuli vieraita viikonlopuksi, joten mitään treenejä emme käyneet hallilla ottamassa. Perjantaina otin Tuiskun harjausurakan työstettäväksi, sillä Tusiku on alkanut pudottaa turkkiaan jo hyvän aikaa sitten - karvaa siis löytyy milloin mistäkin lojumasta. Keko, mikä saldoksi tällä kertaa tuli, ei ole ollenkaan suurin mahdollinen, ei läheskään. Saapa nähdä miten karvattomaksi Tuisku lopulta menee, on meinaan nytkin jo aika selkeästi pohjavillan pudottanut pois. Lisäksi olin onnellinen siitä, että Tuiskun maha on pysynyt suhteellisen hyvässä kunnossa. Ruokana siis menee edelleen porkkana-kana/kalkkuna-raejuustomössö ja Acanan määrää on vähitellen kasvateltu. Nyt sitä menee semmoinen 10-15 nappulaa per ruokailukerta, ja hyvin tuntuu sujuvan :) Toivottavasti jatkossakin maha pysyisi näin hyvänä!

57. Terveystarkastus

5.-11.11.2012

Maanantaina jatkettiin Tuiskun kohdalla jälleen omien ruokakokkailujen kanssa. Lisäsin vähän mukaan raa'asta pekonista rasvaosaa tai kalkkunaa, jotta ruoka maistui Tuiskulle paremmin (tuoksuu paremmalle). Päivä menikin hyvin, mutta illasta Tuisku-parka vaikutti taas kipeälle :/ Litalgin-kipulääke onneksi tuntui auttavan. Jos jotain hyvää tästä päivästä voisi sanoa, niin uudet, hienot kennel Bumtsi Bumin pipot saapuivat postissa!

Tiistaina aamulla ei annettukaan ruokaa ollenkaan, vaan lähdettiin Viiman porukan kyydissä Joensuuhun Jari Aholle terveystarkkeihin! Sää ei ainakaan suosinut, sillä räntää tuli taivaantäydeltä. Vähän jännitti, millaisia tulosarvioita ja lopulta tuloksia sieltä mahtaisi tulla. Tuisku matkusti etupenkillä mun kanssa, koska en viitsinyt pientä kiusata ja laittaa farmariauton takaosaan, jossa Tuisku vain huutaa ja ei viihdy (pelkäsin vähän myös sitä pahoinvointia, ei kiitos enää sitä näiden muiden vatsaongelmien lisäksi!). Perillä saatiin täyttää vino pino kaikenmoisia kaavakkeita, ja koirille laitettiin silmätippoja silmätutkimuksia varten. Ensin tuomio silmistä: hyvältä näyttää ja ei ylimääräisiä ripsiä! Samoin polvet ihan puhtaat, ja sydän kuulosti normaalille. Koirien rauhoituksen jälkeen otettiin vielä kuvat lonkista ja kyynäristä, jotka Ahon mukaan olivat vähintään B:tä ellei jopa A:ta. Hyvillä mielin päästiin siis kotimatkalle koko porukka :) Tuisku itki kurjuuttaan tokkurassa koko automatkan ja hoippuen käveli autolta sisälle. Illalla vähän kalkkunakin alkoi maistua, mutta ihan lepäillessä ja toipuessa meni tuo ilta.

Keskiviikkona päätimme mennä ACE:lle trainingsiin, kun edellispäivän reissua ei koirasta mitenkään huomannut. Harri piti varsin rohkaisevan ja hyvän treenin. Teimme pientä radanpätkää, jossa ideana oli opetella ohjaustekniikkaa pakkovalssijaakotus. Lisäksi harjoittelimme irtoamista putki - pituus - hyppy - putki -suoralla, ja sanoisin, että Tuisku kyllä meni eteenpäin tuossa harjoituksessa! Hienosti Tuisku myös meni ensimmäistä kertaa pituuden, jossa oli kolme palikkaa. Nyt vain pitää vähitellen alkaa nostamana estekorkeuttakin. Harri antoi lisäksi hyviä vinkkejä siihen, kun Tuisku aika-ajoin karkailee meidän radalta räkyttämään viereisellä radalla menevälle koiralle. Kuulemma minun täytyy tehdä itsestäni riittävän kiinnostava, esim. riehuttaa sitä jollain lelulla ennen suorituksen aloitusta. Tällä kerralla tuo juttu ainakin osittain näytti toimivan, tosin siitä huolimatta Tuisku pari kertaa otti hatkat kesken radanteon ja lähti huitelemaan. Välillä tekisi jo mieli ottaa toisenlaiset keinot käyttöön, esimerkiksi lopettaa suoritus ja poistaa koira hallista, kun alkaa pelleilemään. Mutta ehkä tämäkin ajan kanssa loppuu, saa nähdä.

Torstai-iltana käytiin Viiman porukan kanssa ottamassa itsenäisesti agilityä, ja teimme samaa, mitä eilen teimme ACE:lla. Alussa putkelle irtoaminen oli vähän ongelmallista, mutta pienissä pätkissä etenemällä saatiin sekin onnistumaan :) Ruuan kokkailuun vähän jo kyllästyneenä (ja myös siihen kyllästyneenä, ettei ruoka tahdo Tuiskulle edes kelvata!) tilasin Tuiskulle Acanan grasslands -nappularuokaa. Annoin treenien jälkeen Tuiskun maistaa pari nappulaa, ja pienen epäileväisen maistelun jälkeen näyttivät ainakin jollain lailla kelpaavan. Kyseessä on viljaton nappula, joka sisältää pääasiassa lammasta, ankkaa ja vähän siikaa sekä erilaisia hiilihydraattituotteita (http://verkkokauppa.slnimport.fi/index.php?route=product/product&path=11&product_id=120).

Uudet Bumtsi Bum -pipot!

Saimi ja Tuisku <3

Sylvi <3

Tuisku luun kanssa, Sylvi nautiskelee!

Saimi

Perjantaina lähdimme Pohjanmaalle viikonlopun ja tulevan isänpäivän viettoon. Tuisku matkusti varsin levollisen näköisenä autossa Postafenin voimalla ilman pahoinvointia. Kun pääsimme perille, Tuisku oli jälleen aivan innosta sekaisin päästessään tuttuun paikkaan :) Kissoja sen piti heti päästä tervehtimään, ja ruokahalukin oli Pohjanmaalla paljon parempi kuin Kuopiossa pitkiin aikoihin. Lauantaina vietimme ihan normaalin ja rauhallisen kotipäivän. Tuisku pääsi bichon frisé Milon kanssa kuitenkin lenkille pururadalle, ja kyllähän kaverukset juoksivat! Sunnuntaina olimme sekä Kannuksessa että Himangalla. Lampaat olivat jo navetassa, joten niitä ei nähty tällä kertaa. Tuisku sai vähän maistaa sille vartavasten säästettyä lampaan luuta, ja kylläpä se tykkäsi siitä! Ei oikea ruoka meinannut sen jälkeen kelvata ollenkaan. Olen nyt antanut Tuiskulle Acanaa muutaman nappulan päivittäin kana/kalkkuna-raejuusto-porkkanamössön lisäksi, ja maha on pysynyt hyvänä :)