55. Tylosiinia ja taas uusi ruokavalio

22.-28.10.2012

Maanantaina soitin viimekertaiselle eläinlääkärillemme Tuiskun vatsaoireista. Eläinlääkäri ei ottanut oireita yhtään todesta. Hän määräsi Oriprim vet kuurin apteekkiin, mutten ollut siihen tyytyväinen. Soitin toiselle eläinlääkärille, joka oli meille ennestään tuntematon, mutta jota pari tuttua ovat kehuneet "ihan päteväksi". Ajan sain tälle samalle päivälle. Tuiskulle annettiin täältä 10 vuorokauden tylosiinikuuri, jota oikeastaan olin lähtenyt hakemaankin. Lisäksi ostettiin suolistoystävällinen ruoka Virbac digestive. Toivotaan että näistä nyt on apua, ja että Tuisku saataisiin kuntoon. Tietenkään kontaktikurssille ei tänäänkään menty.

Tiistaina pidettiin ihan lepopäivä. Tylosiini tuntuu auttavan ja "tykinsuusta ampuva" ripuli on loppunut! Tuisku vähän vierastaa uutta ruokaa, mutta pääsääntöisesti se tuntuu kelpaavan, kun on riittävän nälkä. Keskiviikkona trainingsiin mentiin, kun Tuisku oli niin virkeä ja ripuli oli loppunut. Tehtiin radanpätkiä, joissa oli poispäinkäännöksiä ja persjättöjä. Ite olin aivan älyttömän huono juoksemaan, ja jouduttiin tekemään tosi pienissä pätkissä. Tuisku olis kyllä ollut tosi näppärä, pitää varmaan ite alkaa treenata juoksemista ja enemmän sileällä harjoitella noita ohjauskuvioita.

Torstaina vietettiin normaali päivä. Kotona tehtiin kontakteja silityslaudalla, ja Tuisku oli tosi hyvin mukana ja osasi hienosti :) Nyt voin juosta Tuiskun edestä sen ollessa laudalla 2 on 2 offissa tai mennä pois näkyviltä, ja Tuisku pysyy asennossa liikkumatta.

 

Perjantaina Tuiskun maha on edelleen pysynyt hyvänä :) Ihanaa, että tylosiinista ja uudesta nappulasta tuntuu olevan oikeasti apua. Käytiin myöhään illalla Viiman porukan kanssa samaa, mitä viimeks otettiin trainingsissä. Tuisku ei meinannut itsenäisesti irrota putkiin, joten tätä pitää vielä vahvistaa ja harjoitella. Poispäinkäännös meni nyt tosi hyvin, eli jotain olemme ehkä oppineet nyt molemmat (koirassahan nyt ei aiemminkaan ole ollut mitään vikaa!).

Tuisku-raukka oksensi lauantaiaamuna tyhjää mahaansa, vaikka sai agilityn jälkeen eilen vielä myöhään ruuan. Tuisku kyllä alkoi syömään päivän mittaan, eikä ollut ripuilla. Haettiin eläinkaupasta Tuiskulle uusi vinkupallo leluksi ja kalkkunaa pakasteeseen. Sitä Tuiskun maha on tuntunut ihan hyvin kestävän kalkkunaa raakanakin. Sunnuntaina Tuisku teki yhdet ripuliulosteet, en kyllä osaa syytä arvailla. Mielestäni se ei ole saanut mitään ruokavalioon kuulumatonta. Vatsa onneksi toimi illalla taas normaalisti. Tuisku tosin tuntui nirsoilevan ruokaansa tai sitten sillä on edelleen vatsakipuja :( Olen antanut tehobaktiakin päivittäin, mutta jotenkin tuntuu, ettei tämä mahaongelman ratkaisu ollut vielä tässä.

54. Salapoliisityötä ja HIHS

15.-21.10.2012

Maanantaiaamu oli ensimmäinen pakkasaamu. Lampaat olivat valtavilla villaturkeillaan hyvin pärjänneet kuitenkin yön ulkona. Meidän matkamme kävi jälleen Pohjanmaalta takaisin Savoon, ja kyytiläisiksi otimme kaksi kissanpentua, Mallan ja Nipsun, joille oli uusi koti tiedossa Kuopiosta. Tuisku sai jälleen matkalle Postafenia, eikä ollut yhtään pahoinvoiva :) Nipsu-parka huusi kurjuuttaan puolet automatkasta, kun taas Malla otti rennosti. Uudet omistajat pitivät kissoista kovasti, ja ne voitiin hyvillä mielin jättää aloittamaan uutta elämäänsä.

Nipsu ja Malla

<3

Käärmeleikkejä

Illalla meillä oli ACE:lla kontaktitreenit, ja harmiksemme ohjaaja oli vaihtunut :/ Uudella ohjaajalla oli niin erilaiset koulutustavat, että meillä kurssilaisilla meinasi mennä hermot. Kerroin, mitä me olemme aiemmin tehneet, ja hän siitä huolimatta käski meidän ensin pelleillä kontaktilaatikon kanssa, vaikka ollaan aina treenattu kontakteja puomilla niin, että Tuisku käy kääntymässä ja tulee 2 on 2 offiin puomin loppuun takaisin. No, ohjaaja lopuksi päätti, että mennäänpäs nyt sitten koko puomia, mutta koiralta ei muka tarvinut vaatia silloin 2 on 2 offia, vaikka sen opetteluun olimme käyttäneet koko alkukurssin?!? Tästä ohjaajan vaihtumisesta annoimme kyllä palautetta.

Tiistaina oli normipäivä. Otimme kotona vähän kontaktitreenejä ja ruokavalio pidettiin yhä samana kuin tähän asti. Tuisku tekee kyllä silityslaudalla hyvin 2 on 2 off. Keskiviikkoaamuna Tuisku-raukka oksensi tyhjää mahaansa, vaikka sai ruokansa melko myöhään illalla. Täytyy varmaan antaa ruoka vielä myöhemmin. Päivällä Tuisku puolestaan ripuloi, ja aloitin heti Promaxin kolmen päivän kuurin. Ruokaan ei tehty kuitenkaan muutoksia, ja iltapäivällä ja illallakin ruoka onneksi kelpasi.

Illalla kävimme vielä Viiman kanssa lenkillä kaatosateessa, sillä Tuiskun yleiskunto oli hyvä ja se oli täynnä energiaa. Käytiin koirien kanssa läheisillä pelloilla ja pururadalla, ja olimme kyllä ihan läpimärkiä koko porukka tuon reissun jälkeen! Otin vielä illalla kontakteja. Uuden kurssivetäjän ainoa hyvä neuvo oli se, että täytyy kotona kontaktitreenejä tehdessään siirtyä pois mukavuusalueelta aina, kun koira osaa jonkun tietyn vaiheen tehdä oikein. Niinpä aloin tehdä kontakteja nyt niin, että itse seison enkä ole kyykyssä silityslaudan vieressä. Lisäksi aloin liikkua sivulle, eteen ja taakse, mutta Tuisku kyllä pysyi hyvin paikoillaan! :) Käskysanaksi otin "kiipee", jota nyt aletaan yhdistää kontaktitreeneihin.

Berhandilaisleikkejä!

Torstaina Tuisku oli vieläkin ripulilla. Jatkoin Promaxin antamista, mikä onneksi tuntuu vähän auttavan. Kotona jatkettiin kontaktitreenejä, ja kiipee-sanan merkitys on tullut Tuiskulle selväksi. Perjantaina Tuisku ei onneksi enää ripuloinut. Niinpä käytiin hallilla Viiman porukan kanssa itsenäisesti ottamassa vähän agilityä. Annoimme koirien juosta rataa tehdessämme samaan tapaan kuin aina ennenkin, ja koirat törmäsivät kerran toisiinsa sillä seurauksella, että Tuisku vinkui ja riiputti toista etujalkaansa :/ Ilmeisesti jalka vain tärähti, koska pian Tuisku jo viiletti Viiman kanssa entiseen malliin. Katsoin ja tunnustelin jalkaa, eikä Tuisku osoittanut aristavansa sitä enää. Teimme alkuun suoralla irtoamista: hyppy, muuti ja putki. Harjoittelimme myös hyppypätkää, jossa oli hypyistä tehty "mersunmerkki", ja ohjauskuvioina valssia sekä ennakoivaa valssia. Lisäksi teimme neljän hypyn rataa, jossa oli pakkovalssijaakotus ja niisto. Kylläpä tuntuivat ohjauskuviot vaikeilta Tuiskun vauhdissa! Vaatii kyllä useita harjoituskertoja, ennen kuin itse opin nuo ohjauskuviot edes sinne päin saati täsmälleen oikein. Illalla aloitin vielä Axilur-kuurin Tuiskulle, jos vaikka vatsavaivojen syynä olisi jotakin suolinkaisia. On tämä vatsaongelmien selvittely kyllä melkoista salapoliisityötä!

Radan rakennusta

Lauantainaamuna lähdimme kaverini kanssa junalla Helsinkiin, sillä tänä viikonloppuna Hartwall-areenalla oli kauan odotettu Helsinki International Horse Show! Oli ihana päästä hetkeksi pois arjesta, vaikka toki Tuiskun vointi painoi mieltä edelleen. M kuitenkin lupasi antaa väliaikatietoja Tuiskun voinnista. Juna oli Helsingissä ajallaan, ja meille järjestyi yöpymispaikka kaverini sukulaisten luota ihan Hartwall-areenan vierestä. Kävimme seuraamassa päänäytöstä, jossa nähtiin sekä este- että kouluratsastusta. Kesken lauantainäytösten M soitti, ja kertoi, että Tuisku oli oksentanut aamulla ja oli lisäksi vielä ripulillakin :( Käskin antaa Canicuria ja jatkaa edelleen Axilur-kuurin loppuun.

Sunnuntaina veimme tavarat valmiiksi juna-asemalle ennen areenalle menoa. Tuiskusta kuului taas huonoja uutisia eli ripulointi jatkui edelleen, ja tällä kertaa uloste oli jonkunmoisen limapussin sisässä. Se kai on tulehduksen merkki...? Käskin edelleen antaa Canikuria, ja maanantaina täytyykin heti soittaa eläinlääkäriin. Sunnuntai-iltana harmitti, että reissu oli niin pian ohi, ja toki huoli Tuiskun voinnista varjosti koko viikonloppua.

53. Lääkekuuri ja ruokavalion muutos

8.-14.10.2012

Maanantaina vietiin Tuisku eläinlääkärille A, mikä oli kyllä aika iso virhe, tosin mistäpä sitä olisi etukäteen voinut tietää. Eläinlääkäri oli ulkomaalaistaustainen, eikä ehkä edes ymmärtänyt kaikkea mitä yritin selittää. Koitin sanoa, että epäilen Tuiskulla vatsakipuja (istuu kyyryssä, ei pysty mennä makaamaan, tärisee). Eläinlääkäri päätti röntgenkuvata vatsaontelon ja suoliston lisäksi selkärangan ja lonkat (?!?), eikä kuvissa paljastunut mitään. Lääkkeeksi määrättiin Metacamia jalkojen ja selän lihaskipuihin, mutta onneksi olen lääkealalla itse, joten tiedän, että vatsan ärsytystiloissa sitä missään nimessä ei saisi antaa. Ei Tuiskulla varmasti ollut kyllä selkä tai jalat kipeänä - semmoista rallia veti kun kotiin päästiin!

Eläinlääkärissä Tuiskulle yritettiin antaa purkkiruokaa, jonka Tuisku myöhemmin oksensi tyrkyttämisen seurauksena pois. Sen jälkeen Tuisku oli taas virkeämpi. Illan mittaan Tuisku vähän härkki ruokaansa, mutta ei juuri mikään kelvannut. Hain apteekista Antepsinia, jos se auttaisi mahdolliseen närästykseen tai vatsaongelmiin. Sanomattakin on selvää, että ACE:n kontaktitreenit jätettiin väliin, mutta kavereilta kuulin kyllä hyviä vinkkejä, miten itsenäisesti voisi jatkaa treenaamista, kunhan Tuiskun tila paranee.

Tiistaina soitin heti eläinlääkärille B, joka oli jo ennestään meille tuttu. Selitin sielläkin Tuiskun vatsakipuepäilyistä, ja Tuiskulta otettiinkin veri- ja virtsanäytteet. Kaikki kokeet antoivat normaalin tuloksen. Eläinlääkäri veikkasi Tuiskulla närästysoireita, ja määräsi siihen happosalpaajakuurin Zitac. Varalle saatiin myös resepti Cerenia-oksennuksenestolääkkeeseen, jos sille tulee myöhemmin tarvetta. Eläinlääkärin kehotuksesta ostimme uudelleen Tuiskulle Royal caninin mini junior -nappulaa, joka sille sopi pentuvaiheessa ainakin hyvin. Lisäksi ostimme Maukas-pakasteista naudan mahaa tulevaisuuden varalle sekä kalkkunan jauhelihaa, jonka pitäisi käydä herkkävatsaiselle koiralle. Lisäksi myyjä suositteli Stomax-valmistetta vatsaa tasapainottamaan, ja aiomme sitäkin kokeilla. Illalla keitin Tuiskulle vielä kaurapuuro-kana-raenjuusto mössöä, johon laitoin mausteeksi vielä tipan piimää. Tuiskulle tämä seos kelpasi vähän vaihtelevasti. Myös Zitac-kuuri aloitettiin heti illalla.

Keskiviikkona Tuisku ei suostunut syömään puuromössöä yhtään. Ei siis yhtään. Herkut kyllä olisi kelvanneet, ja illalla laitoin puuron sekaan muutaman nappulan houkuttimeksi, mikä tuntuikin tehoavan vähän. Tähän nirsoiluun ei tietenkään saisi lähteä mukaan, enkä tämän enempää aiokaan joustaa, mutta sairas koira olisi tärkeä saada syömään happosalpaajakuurin aikana edes jotain vatsaystävällistä ruokaa. Illalla Tuisku pursusi energiaa heikosta syömisestä huolimatta, joten teimme kontaktitreenejä kotona. Joillekin oli jo annettu kurssilla ohjeeksi, että naksutinta voisi jättää pois. Itse kuitenkin aion vielä pitää sen mukana vahvistamassa Tuiskulle käskyä myös, kun alamme harjoitella oikeilla esteillä silityslaudan sijaan.

 Torstaina oli taas ihan normaali kotipäivä. Ruokailussa pitäydyimme edelleen nappula-kana-raenjuusto-piimä-kaurapuurolinjassa, lisäksi Stomaxia ja Zitacia. Kontakteja otimme vähän, ja ne sujuivat hyvin. Perjantaina lähdimme Pohjanmaalle viikonlopun viettoon. Tuisku oli aivan innoissaan huomattuaan, mikä oli automatkan määränpää, ja ruokakin upposi ilman mitään epäilyksiä tai nirsoiluja :) Ensimmäistä kertaa kokeilin antaa neljäsosa tabletin Postafen-matkapahoinvointilääkkeestä automatkalle, ja Tuisku näytti matkustavan häkissään varsin levollisesti ja ilman pahoinvointeja!

Lauantaina oli normipäivä, ruoka kelpasi edelleen ja Tuisku oli virkeä. Siispä sunnuntaina uskalsimme pitää Milon kanssa leikkituokion metsässä, ja molemmat koirat olivat aivan innoissaan nähdessään pitkästä aikaa :) Ei olisi Tuiskusta päällepäin tiennyt yhtään, että vatsaongelmia on ollut koko viikon! Ehkä Zitacista ja ruokavalion muutoksesta on ollut apua? Lähdimme yöksi vielä Himangalle, ja Tuisku pääsikin siellä katselemaan lampaita - tällä kertaa tosin vain aidan takaa, ettei tule liikaa riehuttua kipeän mahan kanssa.